maanantai 19. syyskuuta 2011

Nyt tekee sitten mieli Saabia

Terveisiä vessasta, jossa olin hetki sitten vääntämässä ja ähräämäässä päälleni Armanin silkkitoppia, johon lankesin viikko sitten Yooxissa. Nettishoppailun ikiaikainen ongelma on kokojen valinta. Nyt sattui vieläpä niin, että juuri sitä kokoa, jonka tavallisesti olisin ottanut, ei Yooxissa - yllätys, yllätys - ollut. Valittavana oli siis vain numeroa pienempi ja numeroa isompi. Toppi kun on malliltaan sellainen, että arvelin eri kokojen käyvän, niin uskalsin ottaa riskin. Arvannette, kumman valitsin...
No, se mahtuu, ja toppi on todellakin livenä aivan yhtä ihana tai jopa ihanampi kuin kuvissa! Sovituskokemus oli kieltämättä pelottava, ja epätoivo oli lähellä, kun jostain (uskon ja toivon, että se oli vain tuotelappu...) kuului uhkaavaa ritinää, eikä vetoketju ollut mennä yhteen millään konstilla. Meni kuitenkin, ja toppi istuu napakasti ja hyvin, joskin vaate on todella yllättävän vaikea puettava ja riisuttava. Yläosan silkkitylli kun ei jousta sitten yhtään, vaikka alaosa (onneksi) venyy ja paukkuu. Tuli mieleen, miksi entisajan rouvilla olikaan ne kamarineidot...

Asiasta toiseen: minun tekee nyt kamalasti mieli Saabia. Ei suinkaan sitä autoa, vaan Elie Saabin uutuustuoksua.
Ihastuin raikkaaseen ja vain puolimakeaan tuoksuun, kun haistoin sitä Harper's Bazaarin välissä tulleessa tuoksunäytteessä. Ihastukseeni liittyy myös nostalgiaa, sillä jostakin syystä tuoksusta tulee mieleen aivan muinainen Benetton-hajuveteni, jota tuskin on nykyisin enää edes saatavilla

Ikävä kyllä shoppailulakkoni taitaa, jos tarkasti mietitään, koskea myös hajuvesiä. Mikä harmi. No, onhan se joulukin tulossa... joskus.

Taas meitä suomalaisia muuten uunotetaan. Elie Saabin 30ml tuoksu maksaa Suomessa 55 euroa, mutta esimerkiksi brittiläinen Feelunique.com myy sitä hintaan 38 puntaa, mikä tekee alle 44 euroa. Melkoinen ero! Sitä paitsi Feelunique toimittaa ilman postikuluja Suomeenkin, että sinne vain siis!

Täytyy ihan ryhtyä miettimään, mitä shoppailulakkoni ei koske. Viikonloppuna huomasin ilokseni, että olen unohtanut kieltää itseltäni kuohuviinin ostamisen. Ei voi uskoa, miten iloiseksi pieni unohdus voi ihmisen tehdä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti